Melkein valmista!

Yöhönhän se meni pakkailuiden kanssa, mutta ihan vähän pitää silti viimeistellä. Tänään on iPadille ladattu matkalukemista (mm. sellaisia nopeita ja helppolukuisia klassikoita kuin Sense & Sensibility ja Little Women ;)) ja vielä pitäisi tutustua uusiin taustamelukuulokkeisiin. Muutama majapaikkakin olisi vielä varattavana - ai miten niin jäi viimetippaan?

Mutta suurimmilta osilta on valmista, Bangkokin lennolle on tsekattu sisään ja työmeiliin laitettu out-of-office päälle. Täältä tullaan, Downunder!

Vaikka juuri mitään ei ole mukana, niin silti on matkalaukku jo piripinnassa...

Luvassa loppuviikolle

Tuntien laskeminen on virallisesti alkanut! Töitä on jäljellä enää noin kahdeksan tuntia, ja sitten se on kuulkaas loma!

Tänään täytyy vielä sykkiä ympäri keskustaa, kun on pari pikku juttua hoitamatta. Esim sellainen mitätön yksityiskohta kuin valuutanvaihto. Kukapas sitä nyt paikallista rahaa tarvitsisi? :) Niin ja kyllä siellä kotonakin on tekemistä, aloitetaan vaikka pakkaamisesta.. ;)

Miehen työt kosahtivat ikävästi sellaiseen jamaan, että raukka joutui jo eilen nakuttamaan aamuneljään asti hommia (!), eikä tämä päivä näytä yhtään kevyemmältä. Onneksi näppärä mies viskoi siinä ohessa kamojaan kassiin, joten edes toinen meistä on suurinpiirtein pakannut.

Järkättiin eilen myös aikamoiset tulostusfiestat, kun pyrittiin saamaan selkoa lennoista ja majoituksista. Sellainen kasa paperia, että hyvä ettei käsimatkatavaroiden painorajat jo pauku...

Mutta asiaan, tältä noin niinkuin suurinpiirtein näyttäisi meidän loppuviikko:

Keskiviikko ja torstai Bangkokin hulinassa!

Perjantai, lauantai ja sunnuntai Sydneyssä!

Kyllä vilukissan kelpaa päästä taas aurinkoon kehräämään. :)

Katsotaan mitä tässä enää ehtii kirjoittaa, vai ehtiikö mitään. En myöskään lupaa tekstejä matkan päältä, mutta toki kirjoitan jos siihen hyvä tilaisuus avautuu :). Tammikuussa sitten toivottavasti luvassa sellaista kuvailotulitusta, että teillä menee muhun hermot!

Itsenäisyyspäivän illallinen

Päivät vain vilisevät silmissä. Erityisesti tällä viikolla tohinaa on riittänyt enemmän kuin olisi tarvis. Sain kuitenkin hoidettua esimerkiksi kaikki jouluostokset tiistaina, joten nyt vain pikainen paketointisessio ja lahjat olisivat valmiina. Tuntuu erikoiselta, mutta näinhän sen nyt vaan pitää mennä, kun lähtö toiselle puolelle maailmaa on vain muutaman päivän päässä.

Eilinen vapaapäivä tuli siis todellakin tarpeeseen. Sai köllötellä sängyssä (ja miettiä meinaako aurinko ollenkaan nousta) ja käyttää koko päivän itsenäisyyspäivän illallisen valmisteluun. Olimme kutsuneet muutamia ystäviä syömään ja kommentoimaan kättelyleikkiä (mitä olisikaan itsenäisyyspäivä ilman tätä huvia), joten hieman piti järjestellä ja pohjustella illan mässäilyjä.

Kattaus. Kuvassa sivuroolissa myös uudet tuolit ja sohva!

Tarjosimme seuraavanlaisen menun:

Porkkana-bataattisosekeittoa höystettynä silputulla korianterilla, paahdetuilla pinjansiemenillä ja smetanalla

Lihafondue ja lisäkkeet: rosmariiniranskikset puikuloista, herkkusieniä, paprikaa, tuoretta ananasta, hillosipuleita ja pikkukurkkuja. Kastikkeina thai-chilikastiketta, sipulikermaviilikastiketta, dijon-sinappia, omatekoista valkosipulimajoneesia ja pippurituorejuustoa.

Valkosuklaa-mustikkapannacottaa

Espressoa, pipareita ja sinivalkoisia karkkeja

Sanoisin, että varsin onnistunut kokonaisuus. Itse illalliselta ei ole valitettavasti yhtään kuvaa, koska meillä oli aivan liian hauskaa ja aivan liian kova nälkä (mikä lounas?) että olisin muistanut kuvailla näitä herkkuja :). Tässä kuitenkin vähän reseptien tynkää, jos jotakuta kiinnostaa kokeilla.

Alkuruokakeitto (tästä riitti juuri seitsemälle ruokailijalle)

2 isoa ja 1 pieni bataatti

6 pientä porkkanaa

2 kasvisliemikuutiota

1 prk Kipparijuusto-ruokakermaa

pinnalle:

korianteria silputtuna

pussillinen pinjansiemeniä paahdettuina

1 prk maustamatonta smetanaa

Kuori bataatit ja porkkanat. Pilko ne pienehköiksi kuutioiksi/viipaleiksi ja nosta isoon kattilaan. Lisää vettä sen verran, että kaikki palat peittyvät. Kuumenna ja lisää liemikuutiot. Keitä, kunnes juurekset ovat kypsiä. Kaada suurin osa keitinvedestä pois (itse otin sen talteen fonduen lihalientä varten, mutta ei sitä aina tarvitse säästää) ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää soseen sekaan maustettu ruokakerma. Keiton voi tehdä valmiiksi jo etukäteen ja lämmittää uudestaan vasta juuri ennen tarjoilua. Silpu korianteria ja paahda pinjansiemenet kuivalla pannulla. Annostele nokare smetanaa keiton pinnalle ja lisää muut roskat. Nam!

Lihafondue ja lisäkkeet

1 naudan sisäfilee

1 rs tuoreita herkkusieniä

puolikas tuore ananas

1 iso paprika

1 prk hillosipuleita

1 prk pikkukurkkuja

n. litra lihalientä

erilaisia kastikkeita maun mukaan

Pilko kaikki pilkottava ja asettele esille kauniisiin kippoihin. Valmista lihaliemi tai lämmitä öljy. Lihat voi siis kypsentää fonduepadassa joko lihaliemessä tai öljyssä. Valitsimme tällä kertaa lihaliemen, koska olimme todistaneet keskiviikkoiltana järkyttävää savustusta olohuoneessamme, ja se sammutuspeitto on edelleen hankkimatta (testasimme siis takkaa uudestaan - tämä on niin pitkä tarina, että se ansaitsisi oman postauksensa).

Lihaliemi

2 porkkanaa paloina

3 valkosipulinkynttä

2 fond du chef lihaliemivalmistetta

sopivasti nestettä ;)

Käytin liemen pohjana alkukeitosta jäänyttä keitinlientä. En osaa tarkalleen sanoa kuinka paljon ylijäämälientä oli, mutta lisäsin perään vielä noin 6 desiä vettä. Kattilaan pääsivät myös paloiksi pilkotut porkkanat ja kolme kokonaista valkosipulinkynttä. Kun tämä sekoitus alkoi kiehua, heitin mukaan kaksi fond du chef -lihaliemiannosta (sellaisia Knorrin hyytelöitä). Annoin liemen kiehua ainakin noin tunnin verran matalalla lämmöllä, ettei se kuivuisi kasaan. Kun tuli tarjoilun aika, siivilöin liemen fonduepataan (Mies nappasi liemessä porisseen porkkananpalan ja kehui sitä mahtavan makuiseksi :)). Tämä osa illallista oli siis sitä "oikeaa kokkausta", eli kokeilun kautta ;).

Kastikkeista sipulikermaviilikastike ja valkosipulimajoneesi olivat itse tehtyjä, muut tulivat purkeista ja puteleista. Ensimmäiseen käytin kaksi purkkia kermaviiliä ja yhden pussin sipulikeittoaineksia. Kastike maustui jääkaapissa reilun tunnin verran ja maistui varsin mainiolta. Majoneesi on Miehen bravuuri, mutta jonkinlaista internetsistä löytynyttä ohjetta siihen luultavimmin sovellettiin. Ensimmäinen emulsioyritys ei onnistunut, mutta toisella kananmunalla sitten saatiinkin jo valmista. Maku oli ihana, en enää koskaan halua kaupan valmiita aioleita, kun helposti saa itsekin hyvää.

Rosmariiniranskalaiset

reilu kilo puikulaperunoita

(tuoretta) rosmariinia

suolaa

pippuria

öljyä

Kuori perunat ja pilko niistä haluamasi kokoisia lohkoja tai suikaleita. Me teimme tällä kertaa kapeampia ja enemmän "ranskismaisia" viipaleita, mutta hyvää tulee myös isommillakin lohkoilla. Kaada isohkoon pussiin öljyä ja sekoita mukaan rosmariinia, suolaa ja pippuria. Nostele perunat pussiin ja ravistele, jolloin öljymausteseos tarttuu perunoihin. Paista uunissa noin 200 asteessa noin 20 minuuttia. Tarjoa heti.

Valkosuklaa-mustikkapannacotta (kahdeksan annosta)

tupla-annos Eevan valkosuklaapannacottaa

n. litra mustikoita

Muuten seurataan siis Eeva Kolun karpalo-valkosuklaapannacottaohjetta (tuplana), mutta karpalot on vaihdettu anopin keräämiin mustikoihin (ihan itsenäisyyspäivän hengessä, tästä tuli kivan sinivalkoinen jälkkäri).

Tein jälkiruuat aamupäivästä ja vein tuuletusparvekkeelle jähmettymään, kun omaan jääkaappiin ei mahtunut :D. Hyvin hyytyivät, eivätkä edes jäätyneet. Lisäsin vielä tarjoiluvaiheessa jäisiä mustikoita pinnalle. Tämä oli niin hyvää, että 2,5-vuotias kummipoikakin suorastaan nuoli kuppinsa tyhjäksi. Ehdoton hitti siis, ja tätä tehdään vielä usein uudestaan (oli itse asiassa jo toinen kerta, ekalla kerralla tehtiin ohjeen mukaan karpaloihin ja sekin oli kyllä hyvää, mutta omaan makuun nämä mustikat olivat jopa vielä vähän parempia).

Nimikoidut piparit, jokaiselle omansa.

Kahvin kanssa tarjosin Kanniston leipomon pipareita, jotka olin omin pikku kätösin koristellut vieraiden nimikirjaimilla. Ja toki sinivalkoisia toffee-marianneja. Illan lopuksi olikin sitten hyvä köllähtää täpötäyden mahan viereen!

Ja tältähän se pöytä sitten aamulla näytti:

Ihana ilta, hyvät kemut ja parasta seuraa!
Onkos sillä siivouksella nyt niin kova kiirus... ;)

PS. Lähtö tiistaina. Iik!

On viikonloppu eessä taas

Näin kuukauden vaihteessa on erinomainen aika jakaa korvamatoja. ;) Tällä kertaa tarjolla olisi tällaista klassikkoa:



Ah, mikä ihana lumimyrsky tuolla ulkona pauhaa. Ajattelin hilppasta töistä pikkaisen normaalia aiemmin, jotta pääsee täysillä nauttimaan tästä talvesta :D. (Hitsiläinen kun se takka toimisi kunnolla.. mutta onneksi on tuikut.) Tänään otetaan rennosti: paistetaan pitsaa ja korkataan joku ihana Valpolicella.

Lauantaina mennään tapaamaan ihan tuoretta pikkuihmistä, ystäviemme vaavia, jolle Miehen kanssa pääsemme kummeiksi <3. Ihan paras uutinen, ja piristi kyllä kertaheitolla tätä ankeus-maksimus-viikkoa. Illan taidan viettääkin sitten ihan keskenäni Miehen huidellessa omissa menoissaan (taidan kyllä keksiä tekemistä, liittynee läheisesti sellaisiin termeihin kuin työ ja hakemus).

Sunnuntaina näemme toista kummilastamme, kun olemme lupautuneet lapsenvahdeiksi. Ou mai, mitäköhän siitäkin tulee? :D Iltapäivästä herkuttelemme tyttöjen kanssa myöhennetyllä brunssilla (miksi pitäisi kutsua neljältä aloitettavaa mässäily-extravaganzaa?), joten jossain välissä pitäisi ehkä vähän leipoakin. Ehkä lauantaina ehtii. ;)

Ja sitten maanantaista alkaen onkin enää kuusi työpäivää ennen reissua!

Mahtavaa viikonloppua kaikille! Ei se vielä retkuksi tee jos vähän renttuillaan ;)

PS. Sori nämä miljoonat välimerkit ja hymiöt. Tänään vain on hyvä päivä!

Lähiherkuttelua

Hyvin lähelle uusia huudejamme Punavuoreen on viime viikolla avattu aivan uskomattoman ihana leipomo, Sven's Bakery (niin uusi, ettei nettisivujakaan ole vielä pystyssä). Minun sydämessäni on heikko kohta lähes kaikelle Ranska-liitännäiselle, eivätkä tuoreet leipomukset ole niistä vähäisimpiä millään mittapuulla. Niinpä tämä joka arkipäivä ja lauantaisin avoinna oleva maailman suloisin boulangerie osui ja upposi.

Omistajilla on ilmeisesti luxembourgilaista taustaa, ja takahuoneleipomon käyttämät jauhot raijataan tänne Ranskasta, joten autenttisuus on hyvin hyvin korkealla. Paikka aukeaa aamulla jo puoli seitsemältä, mutta pysyy avoinna iltaan asti (muistaakseni ainakin kuuteen), joten tuoretta leipää saa vielä työpäivän jälkeenkin.

Ensimmäisenä testilauantaina viime viikolla paikan suosio oli ilmeisesti yllättänyt omistajat, koska jo reilusti ennen puoltapäivää (esim heti yhdentoista jälkeen.. ;)) ostoksilla käynyt Mies sai viimeisen croissantin. Lisäksi hän nappasi uskomattoman hyvän patongin ja suklaatäytteisen praliné-sarven. Patonki sitkeine kuorineen ja pehmeine sisuksineen oli kuin suoraan Pariisista, eikä sarvissakaan ollut valittamasta - varmasti lehtevimmät ja rasvaisimmat croissantit ja suklaatuskat (pisteet sille, joka keksii mistä tämä vitsi on syntynyt!) ikinä.

Toinen testikerta eilisaamuna ei hävinnyt ensimmäiselle yhtään. Tällä kertaa myös meille uneliaammille oli voisarvia vielä hyvin jäljellä, joten paperipussiin sujahti molemmille omat croissantit ja jaettavasti jälleen suklainen praliné ja vaniljainen huit-leivos. Näillä herkuilla jaksoi mainiosti pitkälle iltaan - ja kaikessa rehellisyydessä on myös todettava, että tässä yhteydessä ei-hissiä-tilanne on enemmänkin siunaus kuin harmi :D. Tulee edes pakon edessä vähän sitä aamiaista kuluttavaakin liikuntaa...

Maistuis varmaan sullekin? ;)

Mutta nam! Rakastan kun Helsinkiin avataan jatkuvasti tällaisia uusia ihanuuksia, jotka kehittävät kaupunkikulttuuria ja rikastuttavat ympäristöään. Sanoin myös minua palvelleelle kassatytölle, että ihanaa kun olette avanneet ja olette tässä. <3 Mun kaupunki.

NYE in Sydney

Olipas taas sellainen työviikko, ettei paremmasta väliä.. Onneksi pidin eilen himpun lyhyemmän päivän eikä viikonloppuuni sisälly sen kummempia aktiviteetteja, vaan voi käyttää kaiken ajan palautumiseen. Huomenna aion vihdoin rikkoa salitaukoni ja suunnata pilatestunnille testaamaan, olisiko siitä lajista apua näihin jatkuviin selkäkipuihin.

Mutta siis. Tässä taas hieman lisää hehkutusta lähenevästä häämatkastamme. :) (Jonkinlainen reissuaikataulu on tuloillaan, mutta siihen asti joudutte pärjäämään näillä tipoittain tippuvilla tiedonmurusilla ;).)

Vuodenvaihde osuu matkamme viimeiselle osuudelle, jonka aiomme viettää pääsääntöisesti Sydneyssä ja sen lähiympäristössä.

Saimme pieniä sydämentykytyksiä kavereidemme kertoessa, että uuden vuoden ilotulituksia tulee Sydneyyn katsomaan noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Se on aika paljon se! Ja että jos aiomme mennä vaan itseksemme niitä sinne rannan tuntumaan katselemaan, niin parhaat paikat valloitetaan jo aamuntunteina, eli päivä pitäisi käytännössä viettää sisseillen jossain puistonpahasessa, josta ehkä näkisi jotain.. Toinen vaihtoehto olisi tietysti pöydän varaaminen yhdestä sataman läheisestä ravintolasta, mutta että ne voivat jo tähän aikaan vuodesta olla täyteen varattuja (tai röyhkeän hintaisia).

No, ei muuta kuin Lonely Planet käteen, ravintolasuositukset sataman alueelta esiin ja Google laulamaan. Koska kun siellä kerran ollaan, niin sitten ollaan täysillä myös. Nih! Lähes jokainen rannan ravintola mainostikin etusivullaan NYE-tapahtumaa, johon kuuluisi illallinen, juomat ja ilotulituksen seuraaminen paraatipaikoilta. Muutama myi jo ei-oota tai "takarivin" paikkoja, mutta olisi niitä ikkunapöytiäkin ollut vielä joissain tarjolla, jos pätäkkää latoisi tiskiin sellaiset tuhatkunta paikallista dollaria (per nenä). :D Ei tuo matkabudjetti aivan noille mitoille kuitenkaan veny...

Ja sitten se löytyi! Paikka, jota lounari mainosti sanoilla "one of our favourites". Meillä menee kokemuksen mukaan maku melko lailla yhteen noiden Lonely Planetien kanssa, joten kurkattiin sitten vielä tämänkin paikan sivut. Herkullisen näköistä ruokaa, sijainti käytännössä suoraan Harbour Bridgen alapuolella ja houkuttelevalta kuulostava uudenvuodentapahtuma. Meiliä menemään ja lopulta kaksi lippua varattuina kaikkien aikojen uudenvuodenelämykseen ravintola Wharf:sta:

• Cocktail-palamenu (veikkaan tämän kuitenkin olevan ihan oikeaa ruokaa)
• Drinkkejä ja erikoisoluita
• Juustoja ja viinejä paikallisilta tuottajilta
• Jälkiruokaherkkuja
• Keskiyön shampanjat
• Sydneyn iltotulitus suoraan yläpuolella
• Svingibändi tuomassa tunnelmaa koko illan ajan

Ei paha, vaikka itse sanonkin! Ja mitäs te sanotte, luuletteko ilotulitusten tunnelman välittyvän, vaikka maantasolla ollaankin? (Kuvat ravintolan sivuilta.)

Tiistai on kalustepäivä

Viime tiistaina läjä Muuramea löysi tiensä kotiin, huomenna on BoConceptin vuoro. Jotain tällaista (muistaakseni) pitäisi niistä laatikoista kuoriutua:

Molemmat tällä tämän kuvan harmaalla huovalla verhoiltuna.
Kuvat täältä.

Ja jotta uudet kamat mahtuisivat sisään, on vanhoja viety urakalla pois ja viimeviikkoiset laatikkoleikit saatu onnellisesti päätökseen. Oli varmasti ensimmäinen kerta kun saatiin kaapit ja laatikot laakista kasaan eikä tilauksesta puuttunut mitään! Siirsimme myös vanhan sohvamme olkkarista kuution eli kirjaston puolelle, joten nyt sitten ihan pikkasen kaikuu tuolla salin puolella.. ;)

Sunnuntaina kyläillyt anoppi oli mahtavimmalla tuulellaan, ja heidän mukaansa lähti vanhan sänkymme lisäksi sekä vanha tv-taso että höyrysaunakuivausrumpu (plus se katastrofivyyhti kuteita ja kaksi vielä korkkaamatonta vyyhtiä - valmistunevat joululoman aikana ja saan omani kotiin kunhan reissusta selviämme). Hurraa! Olkkarissa odottelee loppusijoitustaan siis enää vain yksi ylimääräinen objekti, pesukone.

Mutta tämän tekstin pointti oli ne Muuramet, eli tälaisia niistä nyt sitten tuli (valohan ei sitten riitä kuvaamiseen pätkääkään, eli koittakaan kestää):

Tämä peruslaatikosto on keittiön ja olkkarin välimaastossa.

Miehen mahtavan tyylikäs pukeutumis-lounge (ja petaamaton sänky...)

Pitkä ja kapea taso vaihtui lyhyeen ja yllättävän syvään. Onhan tuo aika kiiltomusta,
mutta eiköhän siihen totu :)
Niin ja kotiteatterin kajarit on vielä sitten asentelematta...

Ainakin toistaikseksi olen sitä mieltä, että kyllä kannatti tällä kertaa tukea suomalaista käsityötä ikealaisen sijaan. :) Mitäs raati tykkää?

PS. Tänään tuli täyteen puolivuotta ihanaa rouvaselämää, joten huomenna pöydät notkuvat Chez Dominiquessa! ;)