Uuteen kotiin!

Näinhän siinä sitten kävi, että se yksi asunto vei sydämemme (ja säästömme), ja kaupat on nyt virallistettu! Ensimmäinen erä maksettiin jo reilut kaksi viikkoa sitten, mutta koska taloyhtiössä on voimassa lunastusoikeus nykyisillä osakkailla, jouduimme elämään nämä viikot kuin tulisilla hiilillä.

Onneksemme kenelläkään ei ollut haluja viedä meidän uutta kotiamme nenämme edestä, vaan pääsemme oikeasti muuttamaan :).

Uusi kotimme on ihana, siis ihana! Etsimme muuttokuntoista ja sen totisesti saimme. Keittiö on avattu ihanaksi avokeittiöksi muutama vuosi sitten ja pinnat ovat muutenkin hyvässä kunnossa. Tai no, seiniin kyllä vedetään uudet maalit, mutta sen isompia ponnisteluita ei vaadita. Nämä neliöt ovat meidän (tai teknisesti kyllä pankin..) reilun kuukauden päästä:

Huomaa takka!

Sijaintikin täytti kriteerimme, eli pysymme edelleen vankasti Stadin ytimessä. Oih, en malttaisi odottaa että pääsee sisustamaan!

Elämme jännittäviä aikoja!

Sunnuntai alkoi varsinaisella intohimourheilusuorituksella, kun kestimme yhdeksän reikää golfia kaatosateessa. Sen pidemmälle ei vain kannattanut jatkaa, koska ne sadehousut olivat jääneet kotiin.. Muutenhan sitä olisikin voinut yrittää loppuun asti ;).

Päästyämme kotiin löhösin sohvalla toipumassa pienestä lauantaisten polttareiden aiheuttamasta väsymyksestä ja palauttelin kroppani normaalilämpöä tulikuumassa suihkussa. Toisin sanoen keräsin henkistä voimaa iltapäivän pääaktiviteettiin, asuntonäyttömaratoniin.

Listalla oli kolme kohdetta, joiden etäisyydet toisistaan olivat maksimissaan noin kaksi kilometriä, ja sijainnit nykyisestä kodistamme kävelymatkan päässä – emme siis ole etsimässä mummonmökkiä (tai edes rivarinpätkää) maaseudulta (tai Espoosta), vaan haluamme pysytellä tiiviisti Helsingin ytimessä.

Odotukset ensimmäisestä kohteesta olivat korkealla netti-ilmoituksen kuvien ja taloyhtiön papereiden perusteella, mutta niin oli myös pyyntihintaakin melko paljon. Asunto vastasi lähes kaikin puolin hakemaamme ja oli loistokunnossa, sen kuin kantaisi omat rojut sisään. Olin niin innoissani, että lähes kompastuin kumppareihini portaissa (hissi siis puuttuu)… Päätimme kuitenkin antaa myös toisille kohteille mahdollisuuden.

Seuraava paikka yllätti positiivisesti isolla ja vehreällä sisäpihallaan ja kivalla pohjaratkaisullaan. Tässä oli kuitenkin kyse täysin erilaisesta kohteesta: käytännössä “remontoijan unelmasta”, eli kaikki pinnat ja materiaalit kylppäreitä myöten pitäisi uusia (ja putkiremppa on siis vasta tuloillaan). Ei varsinaisesti meidän juttu. Ja se välittäjämies, voi luoja! Kaikki kliseet lomaosakehuijareista ruumillistuivat tässä jampassa…

Kolmas asunto onnistui onneksi taas nostamaan fiiliksiä, ja se kipusikin pitkän ajan ranking-listallamme jakamaan kakkossijaa. Tässä ehdoton bonus oli oma pieni sauna ja tilava kylppäri. Samoin ruokatilan seinään esille jätetyt takan muurauskivet olivat kiva sisustuksellinen yksityiskohta. Miinuspuolia oli ylimpään kerrokseen asti kuuluva liikenteen melu (eli huonot ikkunat), ja “epäläpitalottomuus” eli vain yhteen suuntaan, kadulle päin, antavat ikkunat.

Illalla hieman asioita pohdittuamme tekstailimme ensimmäisen kohteen välittäjän kanssa, ja menemme sinne tänään uudestaan käymään. Katsotaan, mitä ilta tuo tullessaan! ;)

Asuntokuume vaarallisen korkealla

Kevään aikana olemme tulleet Miehen kanssa siihen tulokseen, että kaipaamme uuteen kotiin nykyisessä kodissa vietetyn viiden vuoden jälkeen. Päätimme kuitenkin, että asuntokuumeen annetaan nousta vasta häiden jälkeen.

Ja nyt se tosiaan on noussut vaarallisen korkealle! Pankin kanssa mennään keskustelemaan mahdollisuuksista ja kiristämään lisää rahaa tänään, mutta ensimmäiset näytöt käytiin kurkkimassa jo eilen sunnuntaina. Ja jos ihan tarkkoja ollaan, Mies on jo yhdessä näytössä ilman minua käynyt.

Haastavaksi tämän tilanteen tekee se, että rahatilanteemme ja asuntomakumme ovat valitettavan kaukana toisistaan. Toivelistalla olisi niin lisää tilaa, avokeittiötä, parveketta, korkeita huoneita kuin keskeistä sijaintiakin. Mistä siis tinkiä, jos ja kun sitä käsittämätöntä kaikki ehdot täyttävää unelmakotia ei välttämättä koskaan tule vastaan? Tällä hetkellä ykkösenä dissauslistalla on parveke, koska niitä parvekkeita vaan on täällä Helsingin ytimessä aika vähän. Viimeisenä aiomme todennäköisesti tinkiä avokeittiöstä, niin hassulta kuin se joistain saattaakin kuulostaa :).

Tällaista siis täällä, jännät paikat! Stay tuned, koskaan ei tiedä milloin se elämä heitetään risaiseksi ja sitoudutaan vuosikausiksi pankin liekaan!