perjantai 30. marraskuuta 2012

On viikonloppu eessä taas

Näin kuukauden vaihteessa on erinomainen aika jakaa korvamatoja. ;) Tällä kertaa tarjolla olisi tällaista klassikkoa:



Ah, mikä ihana lumimyrsky tuolla ulkona pauhaa. Ajattelin hilppasta töistä pikkaisen normaalia aiemmin, jotta pääsee täysillä nauttimaan tästä talvesta :D. (Hitsiläinen kun se takka toimisi kunnolla.. mutta onneksi on tuikut.) Tänään otetaan rennosti: paistetaan pitsaa ja korkataan joku ihana Valpolicella.

Lauantaina mennään tapaamaan ihan tuoretta pikkuihmistä, ystäviemme vaavia, jolle Miehen kanssa pääsemme kummeiksi <3. Ihan paras uutinen, ja piristi kyllä kertaheitolla tätä ankeus-maksimus-viikkoa. Illan taidan viettääkin sitten ihan keskenäni Miehen huidellessa omissa menoissaan (taidan kyllä keksiä tekemistä, liittynee läheisesti sellaisiin termeihin kuin työ ja hakemus).

Sunnuntaina näemme toista kummilastamme, kun olemme lupautuneet lapsenvahdeiksi. Ou mai, mitäköhän siitäkin tulee? :D Iltapäivästä herkuttelemme tyttöjen kanssa myöhennetyllä brunssilla (miksi pitäisi kutsua neljältä aloitettavaa mässäily-extravaganzaa?), joten jossain välissä pitäisi ehkä vähän leipoakin. Ehkä lauantaina ehtii. ;)

Ja sitten maanantaista alkaen onkin enää kuusi työpäivää ennen reissua!

Mahtavaa viikonloppua kaikille! Ei se vielä retkuksi tee jos vähän renttuillaan ;)

PS. Sori nämä miljoonat välimerkit ja hymiöt. Tänään vain on hyvä päivä!

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Lähiherkuttelua

Hyvin lähelle uusia huudejamme Punavuoreen on viime viikolla avattu aivan uskomattoman ihana leipomo, Sven's Bakery (niin uusi, ettei nettisivujakaan ole vielä pystyssä). Minun sydämessäni on heikko kohta lähes kaikelle Ranska-liitännäiselle, eivätkä tuoreet leipomukset ole niistä vähäisimpiä millään mittapuulla. Niinpä tämä joka arkipäivä ja lauantaisin avoinna oleva maailman suloisin boulangerie osui ja upposi.

Omistajilla on ilmeisesti luxembourgilaista taustaa, ja takahuoneleipomon käyttämät jauhot raijataan tänne Ranskasta, joten autenttisuus on hyvin hyvin korkealla. Paikka aukeaa aamulla jo puoli seitsemältä, mutta pysyy avoinna iltaan asti (muistaakseni ainakin kuuteen), joten tuoretta leipää saa vielä työpäivän jälkeenkin.

Ensimmäisenä testilauantaina viime viikolla paikan suosio oli ilmeisesti yllättänyt omistajat, koska jo reilusti ennen puoltapäivää (esim heti yhdentoista jälkeen.. ;)) ostoksilla käynyt Mies sai viimeisen croissantin. Lisäksi hän nappasi uskomattoman hyvän patongin ja suklaatäytteisen praliné-sarven. Patonki sitkeine kuorineen ja pehmeine sisuksineen oli kuin suoraan Pariisista, eikä sarvissakaan ollut valittamasta - varmasti lehtevimmät ja rasvaisimmat croissantit ja suklaatuskat (pisteet sille, joka keksii mistä tämä vitsi on syntynyt!) ikinä.

Toinen testikerta eilisaamuna ei hävinnyt ensimmäiselle yhtään. Tällä kertaa myös meille uneliaammille oli voisarvia vielä hyvin jäljellä, joten paperipussiin sujahti molemmille omat croissantit ja jaettavasti jälleen suklainen praliné ja vaniljainen huit-leivos. Näillä herkuilla jaksoi mainiosti pitkälle iltaan - ja kaikessa rehellisyydessä on myös todettava, että tässä yhteydessä ei-hissiä-tilanne on enemmänkin siunaus kuin harmi :D. Tulee edes pakon edessä vähän sitä aamiaista kuluttavaakin liikuntaa...

Maistuis varmaan sullekin? ;)

Mutta nam! Rakastan kun Helsinkiin avataan jatkuvasti tällaisia uusia ihanuuksia, jotka kehittävät kaupunkikulttuuria ja rikastuttavat ympäristöään. Sanoin myös minua palvelleelle kassatytölle, että ihanaa kun olette avanneet ja olette tässä. <3 Mun kaupunki.

lauantai 24. marraskuuta 2012

NYE in Sydney

Olipas taas sellainen työviikko, ettei paremmasta väliä.. Onneksi pidin eilen himpun lyhyemmän päivän eikä viikonloppuuni sisälly sen kummempia aktiviteetteja, vaan voi käyttää kaiken ajan palautumiseen. Huomenna aion vihdoin rikkoa salitaukoni ja suunnata pilatestunnille testaamaan, olisiko siitä lajista apua näihin jatkuviin selkäkipuihin.

Mutta siis. Tässä taas hieman lisää hehkutusta lähenevästä häämatkastamme. :) (Jonkinlainen reissuaikataulu on tuloillaan, mutta siihen asti joudutte pärjäämään näillä tipoittain tippuvilla tiedonmurusilla ;).)

Vuodenvaihde osuu matkamme viimeiselle osuudelle, jonka aiomme viettää pääsääntöisesti Sydneyssä ja sen lähiympäristössä.

Saimme pieniä sydämentykytyksiä kavereidemme kertoessa, että uuden vuoden ilotulituksia tulee Sydneyyn katsomaan noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Se on aika paljon se! Ja että jos aiomme mennä vaan itseksemme niitä sinne rannan tuntumaan katselemaan, niin parhaat paikat valloitetaan jo aamuntunteina, eli päivä pitäisi käytännössä viettää sisseillen jossain puistonpahasessa, josta ehkä näkisi jotain.. Toinen vaihtoehto olisi tietysti pöydän varaaminen yhdestä sataman läheisestä ravintolasta, mutta että ne voivat jo tähän aikaan vuodesta olla täyteen varattuja (tai röyhkeän hintaisia).

No, ei muuta kuin Lonely Planet käteen, ravintolasuositukset sataman alueelta esiin ja Google laulamaan. Koska kun siellä kerran ollaan, niin sitten ollaan täysillä myös. Nih! Lähes jokainen rannan ravintola mainostikin etusivullaan NYE-tapahtumaa, johon kuuluisi illallinen, juomat ja ilotulituksen seuraaminen paraatipaikoilta. Muutama myi jo ei-oota tai "takarivin" paikkoja, mutta olisi niitä ikkunapöytiäkin ollut vielä joissain tarjolla, jos pätäkkää latoisi tiskiin sellaiset tuhatkunta paikallista dollaria (per nenä). :D Ei tuo matkabudjetti aivan noille mitoille kuitenkaan veny...

Ja sitten se löytyi! Paikka, jota lounari mainosti sanoilla "one of our favourites". Meillä menee kokemuksen mukaan maku melko lailla yhteen noiden Lonely Planetien kanssa, joten kurkattiin sitten vielä tämänkin paikan sivut. Herkullisen näköistä ruokaa, sijainti käytännössä suoraan Harbour Bridgen alapuolella ja houkuttelevalta kuulostava uudenvuodentapahtuma. Meiliä menemään ja lopulta kaksi lippua varattuina kaikkien aikojen uudenvuodenelämykseen ravintola Wharf:sta:

  • Cocktail-palamenu (veikkaan tämän kuitenkin olevan ihan oikeaa ruokaa)
  • Drinkkejä ja erikoisoluita
  • Juustoja ja viinejä paikallisilta tuottajilta
  • Jälkiruokaherkkuja
  • Keskiyön shampanjat
  • Sydneyn iltotulitus suoraan yläpuolella
  • Svingibändi tuomassa tunnelmaa koko illan ajan
Ei paha, vaikka itse sanonkin! Ja mitäs te sanotte, luuletteko ilotulitusten tunnelman välittyvän, vaikka maantasolla ollaankin? (Kuvat ravintolan sivuilta.)



maanantai 19. marraskuuta 2012

Tiistai on kalustepäivä

Viime tiistaina läjä Muuramea löysi tiensä kotiin, huomenna on BoConceptin vuoro. Jotain tällaista (muistaakseni) pitäisi niistä laatikoista kuoriutua:


Molemmat tällä tämän kuvan harmaalla huovalla verhoiltuna.
Kuvat täältä.

Ja jotta uudet kamat mahtuisivat sisään, on vanhoja viety urakalla pois ja viimeviikkoiset laatikkoleikit saatu onnellisesti päätökseen. Oli varmasti ensimmäinen kerta kun saatiin kaapit ja laatikot laakista kasaan eikä tilauksesta puuttunut mitään! Siirsimme myös vanhan sohvamme olkkarista kuution eli kirjaston puolelle, joten nyt sitten ihan pikkasen kaikuu tuolla salin puolella.. ;)

Sunnuntaina kyläillyt anoppi oli mahtavimmalla tuulellaan, ja heidän mukaansa lähti vanhan sänkymme lisäksi sekä vanha tv-taso että höyrysaunakuivausrumpu (plus se katastrofivyyhti kuteita ja kaksi vielä korkkaamatonta vyyhtiä - valmistunevat joululoman aikana ja saan omani kotiin kunhan reissusta selviämme). Hurraa! Olkkarissa odottelee loppusijoitustaan siis enää vain yksi ylimääräinen objekti, pesukone.

Mutta tämän tekstin pointti oli ne Muuramet, eli tälaisia niistä nyt sitten tuli (valohan ei sitten riitä kuvaamiseen pätkääkään, eli koittakaan kestää):


Tämä peruslaatikosto on keittiön ja olkkarin välimaastossa.


Miehen mahtavan tyylikäs pukeutumis-lounge (ja petaamaton sänky...)


Pitkä ja kapea taso vaihtui lyhyeen ja yllättävän syvään. Onhan tuo aika kiiltomusta,
mutta eiköhän siihen totu :)
Niin ja kotiteatterin kajarit on vielä sitten asentelematta...

Ainakin toistaikseksi olen sitä mieltä, että kyllä kannatti tällä kertaa tukea suomalaista käsityötä ikealaisen sijaan. :) Mitäs raati tykkää?

PS. Tänään tuli täyteen puolivuotta ihanaa rouvaselämää, joten huomenna pöydät notkuvat Chez Dominiquessa! ;)

tiistai 13. marraskuuta 2012

Laatikkoleikki alkakoon

Hurjan kiva setä kantoi juuri aikamoisen kasan Muuramea tänne ylimpään kerrokseen. Taisi kiillellä pari hikipisaraa raukan otsalla kun urakka oli ohi. :) Meikäläisen otsalle ne karpalot parkkeeraavat varmaan seuraavaksi, kun rupean tätä kasaa selvittämään ja kaappeja kasaamaan... Tulisipas se apuri myös piakkoin kotiin!

Onnea vaan tämän savotan selvittämiseen...

Laitetaan kuvia lopputuloksesta sitten kun siinä pisteessä ollaan :). Toivottakaa isot tsempit!

lauantai 10. marraskuuta 2012

Sitä vaan, että...

ensi kerralla ostan valmiita keriä...

Ainakin kaksi tuntia mennyt, kolme vuosisataa jäljellä...

Puuh. Onneksi on töllö ja ihan parhaat ohjelmat: Vain elämää, Dance ja Sinkkis-maraton. ;)

maanantai 5. marraskuuta 2012

Glögikausi korkattu!

Menipäs viikonloppu taas kohisten ohi. Kannattaisin huutamalla lakialoitetta, jossa viikonloppu muutettaisiin kolmipäiväiseksi...

Otin varaslähdön vapaille perjantaina iltapäivästä, kun puolijuoksin hoidattamaan kipuilevaa selkärankaa ja muitakin kropanosia osteopaatille. Olen pari kertaa aiemminkin käynyt manipuloitavana, mutta nyt kokemus oli jotenkin parempi kuin viimeksi. Vastaanotolla kävi ilmi, että tulin hoidettavaksi kreivin aikaan; varsinkin rangan alimmissa nikamissa ja rintarangassa on merkkejä tulevista pahemmista ongelmista, mutta nyt niihin voidaan vielä puuttua. Lisäksi kärsin toimistotyöläisen klassisesta pään eteenpäintyöntymisestä, mikä ei ole kummoinenkaan ihme pelkällä läppärillä työskennellessä (ei siis erillistä näyttöä hyvällä korkeudella, vaan ihme nörttimutkalla kökkimistä..)

No vammoista viis, akuutit lukot avattiin hurjan kuuloisilla rusahduksilla (vieläkin puistattaa niskan naksautukset) ja viikonlopun viettoon lähdettiin koti- ja työjumppaohjeiden kera. Tämän viikon perjantaina uudestaan.

Puolijuoksuteemalla jatkoin kohti Kamppia ja Espoon-busseja, repussa joulutorttutaikinaa ja luumuhilloa. Kontekstina mahtava lukioajoista asti pystyssä ollut tyttöporukka, aktiviteetteina mässäily ja jalluglögien kumoaminen. Jestas että oli ässä ilta! :D Ja miten olen elänyt näin pitkään ilman jalluglögiä?! Aivan parasta. :) Näin siis polkaistiin käyntiin glögi- ja torttukausi, johon täytyykin tänä vuonna erityisesti panostaa, koska veikkaan Australian joulutorttutarjonnan olevan jokseenkin rajoittunutta...

Tästä se sitten lähti...

Lauantaina herättiin varovaisesti Miehen synttäripäivään. Ovelana vaimona vältyin suuremmilta aamiaiskokkailuilta kun suuntasimme kuulemaan ensikäden Aussi- ja Uusi-Seelanti-vinkkejä ystäviltä Fannyn notkuvan brunssipöydän ääreen - ja skumppaa laseissa totta kai! Mättämisen jälkeen otettiin kurssi kohti Messukeskusta ja Skiexpoa. Törmäiltiin tuttuihin ja ostettiin jotain ihan pientä, mutta kivasti saatiin kolmisen tuntia kulumaan.. :)

Synttäri-illalliselle olin varannut pöydän Gaijinista, missä emme kumpikaan olleet aikaisemmin käyneet. Pienenä yllärinä tuli se, kuinka lähekkäin pöydät olivat toisiaan. Ehdin jo hieman ahdistua meidän viereisen pöytämme kaksikosta, mutta onneksemme heidät siirrettiin muualle melko nopeasti (olivat siis edellisestä kattauksesta ja veivät tilaa uusilta asiakkailta). Ja kuin taikaiskusta ovesta käveli sisään ystäväpariskuntamme, ja saimme heidät seuraksemme. Superkiva ylläri! (Koska muuten keskustelusta ei olisi tullut mitään, pöydät olivat oikeasti noin kolmen sentin päässä toisistaan ja paremmin kuuli vierustoverin puheen kuin vastapäätä istuvan..) Ruoka oli erittäin maittavaa, vaikka jännäsinkin vähän esim. vihersimpukkaa, ja ilta meni tosi kivoissa tunnelmissa. :) Kotiin tallusteltiin hieman ennen puolta yötä.

Sunnuntaina saikin onneksi lähinnä vain möllötellä, vaikka pikkasen piti järkkäilläkin (ja tyhjäsin kuin vahingossa kaksi muuttolaatikkoa!), kun appi ja vaimokkeensa tulivat Miehen syntymäpäiväkahveille. Syötiin lasagnet ja mutakakut (oho, laiska vaimo osti pakastetun kakun..) ja sitten herrasväki lähtikin jo paluumatkalle. Ilta lähinnä pötkötettiin sohvalla ja etsittiin sopivaa ravintolaa Sydneystä uuden vuoden illalliselle. Kovin rauhallista siis, mutta silti tämä maanantai pääsi vähän yllättämään :). Jos illalla vaikka paistaisi lisää torttuja!

PS. Yritän keksiä seuraavaksi jotain muuta kirjoitettavaa kuin romaanin pituisia sepustuksia omista tekemisistä..

torstai 1. marraskuuta 2012

Läpi repaleisen lokakuun...

Sinne meni lokakuu, ja hyvin hyvin vajaaksi jäänyt kuvahaaste. Noh, löysin vielä nämä kaksi kuvaa, joita en ajallaan ehtinyt postata, kun totaalinen uupumus vei kaiken innon tehdä yhtään mitään muuta kuin möllöttää sohvalla.

(Kuvista puuttuu creditit, kun Picasa ei suostunut yhteistyöhön, mun ihan itte oon ne ottanut. ;))

25: People


Ihmiset jonottamassa Skyfallin ennakkoesityksen leffaevästarjoiluja ja istumapaikkaa täyteen tulevassa salissa. Itsehän olin mummomaiseen tyylini varmistanut, että ollaan paikalla hyvissä ajoin ja saatiinkin loistomestat :). Ja oli muuten loistoleffa!

29: Moon


Kuun kanssa kilpaileva katuvalo entisillä kotinurkilla, jossa käytiin vielä äänestämässä (kuva on siis oikeasti 28. päivältä, mutta heeno se kuu oli jo silloin).

Muita lokakuun lopun "merkittäviä" tapauksia oli maanantaina vihdoin ja viimein saapuneet Hullareiden nettiostokset. Pesutorni on kaikessa kätevyydessään tällä hetkellä olohuoneessa (ei tosin onneksi tornimuodossa), koska kotiinkuljetussettiinhän ei sitten kuulunut vanhojen koneiden poisvienti.. Meillä on siis tarjolla erittäin edulliseen uloskantohintaan ihan toimivat kasariretrotyylikkäät pesukone ja kuivari ;). Huomenna muutama Miehen kaveri tulee suorittamaan koneiden paikanvaihdon, eli uudet kylppäriin ja vanhat olkkariin. Toivottavasti ne vanhat myös saadaan piakkoin ulos meiltä kokonaan...

Totaalinen uupumus vei siis myös innon kaivaa pahvilaatikostaan ihanainen uutuuttaan kiiltelevä KitchenAidini, joten testaamista piti odottaa eiliseen asti. Tsemppasin itseni sohvalta ylös siksi aikaa, että sain tehtyä pannaritaikinan ja lätkäistyä lätyn uuniin. Tiedän, ei ehkä kovin haastava "taikina" koneelle, mutta ajattelin näin pikkuhiljaa pientä totutella ;). Katsotaan, saisiko valkoinen kaunokaiseni viikonloppuna (Miehen synttärin kunniaksi) jo jotain pahempaakin pähkinää purtavakseen!

Valmiina tositoimiin. Tänne sitä taikinaa!

Ohhoh. Tänään on luvassa muuten mahti-ilta, kun suuntaan nenuni kohti Linnanmäkeä, Peacock-teatteria ja Dancen liveshowta! Ja huomenna on perjantai, jippii!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...