Makuuhuoneen seinän muutos

Sänkypostauksessa lupasin kirjoittaa tarkempaa prosessikuvausta makuuhuoneen seinän tehostemaalauksesta, joten täältä pesee.

Hyvin varhaisessa vaiheessa remonttia (jopa jo ennen sen alkua) olimme päättäneet, että makkariin tulee jotain spesiaalia, ja että se toteutetaan maalaamalla (kammoan tapetteja). No, huoneessa on käytännössä vain yksi kokonaan suora seinä, joten kohteen valinta oli helppo. Kokonaan suora seinä on tuossa miljoonan kulman huoneessa jopa tylsä, joten sen lisäksi, että korostus näkyisi siitä parhaiten, se myös lisäisi seinän luonnetta :).

Tästä lähdettiin, eli tilanne kauppapäivänä:

Tästä lähdettiin!

Alkuun pesimme koko huoneen seinät maalipesulla, kuten muuallakin asunnossa. Välttämätöntä, mutta äärettömän raivostuttavaa. Toisaalta hurjan palkitsevaa, kun rätit mustuvat vain muutaman pyyhkäisyn jälkeen... Pesun jälkeen huoneen kaikki seinät saivat pohjamaalikerroksen.

Puhdasta ja valkoista.

Jonkinasteisen pohdinnan ja maalikauppahipelöinnin tuloksena päätimme, että korosteseinä käsiteltäisiin Tikkurilan Tunto Hieno -maalilla. Näin pintaan saisi struktuuria, mutta se pysyisi kuitenkin sen verran "pehmeänä", ettei tarvitse pelätä naarmuttavansa itseänsä verille koskiessaan seinää. Tämä laattalaastia muistuttava maalisekoitus levitettäisiin tavallisen perusmaalin päälle. Nämä molemmat maalit sävytettäisiin samaan sävyyn, joka täytyisi valita tuntomaalien kartasta.

Väri pohjalla odottaa rakennetta pintaansa.

Päädyimme maitokahvin sävyiseen rusehtavaan Fluoriittiin, J458. Alkuperäisesti valitsemaamme sävyä ei saanut tuohon Tunto-maaliin, mutta tämä oli tarpeeksi lähellä. Pinnan kuvio tehtiin auton ikkunaskrabaa muistuttavalla lastalla, vetämällä sitä maalin päällä lyhyitä matkoja eri suuntiin. Tuntomaalia levitettiin aina pienelle alueelle kerrallaan. Koko seinän tuntomaalikäsittelyyn meni Mieheltä noin kolme varttia, eli todella nopeasti saatiin valmista.

Laastaus käynnissä. Neliö kerrallaan, kuten ohjekin kertoi ;)

Kuin maalin kuivumista katsoisi!

Kuivumisessa kestikin sitten vähän pidempään. Koska struktuuripintamaalia oli levitetty kohta kerraallaan, sitä oli eri kohdissa eri paksuinen kerros. Tämä vaikutti kuvion jälkeen ja sitä myötä kuivumisaikaan. Paksuimmat kohdat näyttivät sotkuisimmilta, ja niistä jäikin eniten törröttäviä nyppyjä seinään. "Harjasimme" nuo töröt lopulta pois, ja se oli kyllä hyvä ratkaisu. Seinästä tuli siisti, mutta silti kivan epätasainen. Me likes!

Tässä vielä pinnasta lähikuva uudestaan.

Tältä näytti muuttopäivänä!

Jos tästä nyt jäi jotain oleellista pois, niin kerron mieluusti lisää! :)

Iloista perjantai-iltaa ja viikonloppua kaikille! Tää lähtis nyt laittamaan itselleen tortillatyyppistä iltaruokasettiä, kun Mies huitelee työperäisissä viihteellisyyksissä varmaan sinne aamuun asti. :)

23: The view from here

Iltaista Helsinkiä networking-tilaisuuden tauolta.

Luvassa lumeton joulu

Yleensä en vielä lokakuussa anna joulumielelle tilaa. Mutta nyt on ollut pikkuinen pakko, koska järjestelyt on täytynyt tehdä hyvissä ajoin. Koska tämän perheen joulu kuluu tänä vuonna tällaisissa maisemissa:

Kaikki kuvat täältä.

Joulun pyhät osuvat noin puoliväliin unelmiemme häämatkaa. Oli siinä minullakin vähän nieleskelemistä, kun joulu on itselleni niin oleellinen ja tärkeä juhla. Mutta niitä tulee uusia, ja tämä vuosi voi hyvinkin olla se ainutkertainen mahdollisuus lähteä toiselle puolelle maailmaa vain kahdestaan. Ja eihän häämatka nyt mitenkään varsinaisesti pienennä joulun tärkeyttä tai juhlan oleellisuutta.. ;) Nyt ajatus tuntuukin jo osittain aivan mahtavalta (ja siltä toiselta osaltakin perusmahtavalta), ja äitikin on pikkuhiljaa hyväksynyt tämän poissaolon :).

Häämatkasta kirjoittelen lisää yksityiskohtia sitä mukaa, kun suunnitelmat selkeytyvät. Tässä siis kuitenkin pientä esimakua siitä, mitä on luvassa :).

20: 4 o'clock

Lauantaina neljältä Stockan herkussa parin muun tyypin kanssa. Oli aivan mahtava ilta ystävien seurassa!

19: Letters

Viiden aviokuukauden jälkeen nämä pirulaiset ovat päässeet jo kuoriin asti. Vielä uupuu merkit...

18: Made me smile

Keltaiset kumpparit keskellä harmaata sadetta, matkalla tanssitunnille. Ja se tanssitunti, voi pojat miten mahtavaa!

Uusia unia

Nyt, kun pahimmat maanantaiangstit on saatu karkotettua ja moodissa on siirrytty odottamaan viikonloppua ;), on hyvä hetki kertoa himppusen viime viikonlopun kivoista jutuista. Kaikenlaista hauskaa siis saatiin aikaiseksi, mutta aloitetaan siitä tärkeimmästä: makuuhuoneesta.

(Kuvissa vilahtaa myös aiemmin paljastamani pikkuinen yksityiskohta, ja pyhä tarkoitus onkin kirjoittaa seinästä aivan oma postauksensa.)

Muuttoliitännäisellä ostoslistallamme oli uusi sänky. Vanha oli jo aikasen monta vuotta vanha, kaverilta kierrätetty 140-senttinen runkopatja. Sinänsä ihan ookoo, mutta rupesi olemaan jo aika kulahtanut, ja minun makuuni pikkuisen liian pehmeä ja/tai jousistaan löysäksi päässyt. Niinpä olikin kiva ylläri, kun Habitaresta löytyi hyvältä vaikuttanut peti mukiinmenevään messuhintaan (olisi voinut olla vielä vähän edullisempikin, mutta eikös sitä asuntolainaa oteta juurikin sisustamista varten?). Toimitusajaksi luvattiin rouhea neljä viikkoa, joten sänky kotiutui vasta viime perjantaina.

Vanha sänky valmiina kelmutukseen ja ullakkokomennukseen.

Pidin töistä etäiltapäivän, jotta pystyin olemaan kotona avaamassa ovia yms. Noheva nuorimies sitten kantoikin kaikki 12 osaa kiltisti tänne ylimpään kerrokseen, sitä hissiähän ei edelleenkään ole :D.

Huoneen täydeltä sänkyä :)

Miehen päästyä töistä oltiin superahkeria ja kannettiin vanha sänky ullakolle väliaikaissäilytykseen (se matkaa muutaman viikon päästä anoppilaan meille vierassängyksi). Tuo yhden kerroksen kantamisen vaativa ahkeruus liittyi siis siihen, että ullakko oli muuton yhteydessä vain tungettu täyteen kaikkea mahdollista + tilassa oli jäätävä määrä edellisen asukin jättämää romua. Eli homman nimi oli parin tunnin ullakkokomeron suursiivous...

Kun makkarissa vihdoin mahtui taas kääntymään, pitikin kasata se uusi sänky, jos meinasi päästä lattiaa pehmeämmille pankoille koisimaan :). Homma kävi yllättävän helposti, vaikkei ohjeita ihan heti löytynytkään (paitsi että kuka itseään kunnioittava dippainssi nyt ohjekirjaa tarvitsisi...). Ja lopputulos oli varsin mainio!

Jee, saatiin valmista ennen kuin uni korjasi!

Tuo on siis 160 senttiä leveä, eli meikäläisen polvi mahtuu nykyään sängyn sisäpuolelle, mutta tilaa jää silti mukavasti ympärille. Takanurkkaan on vielä tulossa Miehen vaatekaapiksi yksi Muurame-kokonaisuus, kunhan saisin aikaiseksi laittaa tarjouspyyntöä menemään. Silloin selvinnee myös jalkalampun kohtalo, koska molemmat eivät nurkkaan mitenkään mahdu. Luvassa siis lisää makkaripostauksia joskus hamassa tulevaisuudessa ;).

Hyvistä unista nauttii myös meidän perheen karvakuono aka Hauva.

PS. Eilisen päivän kuva "Something I wrote" voitaneen siirtää tälle päivälle, ja ilman sitä kuvaa, mutta taisin pykätä kasaan työhakemuksen. Nyt niitä sormia ristiin ja peukkuja pystyyn...