Otin varaslähdön vapaille perjantaina iltapäivästä, kun puolijuoksin hoidattamaan kipuilevaa selkärankaa ja muitakin kropanosia osteopaatille. Olen pari kertaa aiemminkin käynyt manipuloitavana, mutta nyt kokemus oli jotenkin parempi kuin viimeksi. Vastaanotolla kävi ilmi, että tulin hoidettavaksi kreivin aikaan; varsinkin rangan alimmissa nikamissa ja rintarangassa on merkkejä tulevista pahemmista ongelmista, mutta nyt niihin voidaan vielä puuttua. Lisäksi kärsin toimistotyöläisen klassisesta pään eteenpäintyöntymisestä, mikä ei ole kummoinenkaan ihme pelkällä läppärillä työskennellessä (ei siis erillistä näyttöä hyvällä korkeudella, vaan ihme nörttimutkalla kökkimistä..)
No vammoista viis, akuutit lukot avattiin hurjan kuuloisilla rusahduksilla (vieläkin puistattaa niskan naksautukset) ja viikonlopun viettoon lähdettiin koti- ja työjumppaohjeiden kera. Tämän viikon perjantaina uudestaan.
Puolijuoksuteemalla jatkoin kohti Kamppia ja Espoon-busseja, repussa joulutorttutaikinaa ja luumuhilloa. Kontekstina mahtava lukioajoista asti pystyssä ollut tyttöporukka, aktiviteetteina mässäily ja jalluglögien kumoaminen. Jestas että oli ässä ilta! :D Ja miten olen elänyt näin pitkään ilman jalluglögiä?! Aivan parasta. :) Näin siis polkaistiin käyntiin glögi- ja torttukausi, johon täytyykin tänä vuonna erityisesti panostaa, koska veikkaan Australian joulutorttutarjonnan olevan jokseenkin rajoittunutta...
Tästä se sitten lähti... |
Lauantaina herättiin varovaisesti Miehen synttäripäivään. Ovelana vaimona vältyin suuremmilta aamiaiskokkailuilta kun suuntasimme kuulemaan ensikäden Aussi- ja Uusi-Seelanti-vinkkejä ystäviltä Fannyn notkuvan brunssipöydän ääreen - ja skumppaa laseissa totta kai! Mättämisen jälkeen otettiin kurssi kohti Messukeskusta ja Skiexpoa. Törmäiltiin tuttuihin ja ostettiin jotain ihan pientä, mutta kivasti saatiin kolmisen tuntia kulumaan.. :)
Synttäri-illalliselle olin varannut pöydän Gaijinista, missä emme kumpikaan olleet aikaisemmin käyneet. Pienenä yllärinä tuli se, kuinka lähekkäin pöydät olivat toisiaan. Ehdin jo hieman ahdistua meidän viereisen pöytämme kaksikosta, mutta onneksemme heidät siirrettiin muualle melko nopeasti (olivat siis edellisestä kattauksesta ja veivät tilaa uusilta asiakkailta). Ja kuin taikaiskusta ovesta käveli sisään ystäväpariskuntamme, ja saimme heidät seuraksemme. Superkiva ylläri! (Koska muuten keskustelusta ei olisi tullut mitään, pöydät olivat oikeasti noin kolmen sentin päässä toisistaan ja paremmin kuuli vierustoverin puheen kuin vastapäätä istuvan..) Ruoka oli erittäin maittavaa, vaikka jännäsinkin vähän esim. vihersimpukkaa, ja ilta meni tosi kivoissa tunnelmissa. :) Kotiin tallusteltiin hieman ennen puolta yötä.
Sunnuntaina saikin onneksi lähinnä vain möllötellä, vaikka pikkasen piti järkkäilläkin (ja tyhjäsin kuin vahingossa kaksi muuttolaatikkoa!), kun appi ja vaimokkeensa tulivat Miehen syntymäpäiväkahveille. Syötiin lasagnet ja mutakakut (oho, laiska vaimo osti pakastetun kakun..) ja sitten herrasväki lähtikin jo paluumatkalle. Ilta lähinnä pötkötettiin sohvalla ja etsittiin sopivaa ravintolaa Sydneystä uuden vuoden illalliselle. Kovin rauhallista siis, mutta silti tämä maanantai pääsi vähän yllättämään :). Jos illalla vaikka paistaisi lisää torttuja!
PS. Yritän keksiä seuraavaksi jotain muuta kirjoitettavaa kuin romaanin pituisia sepustuksia omista tekemisistä..
Oi brunssi <3 Oli se sitten kotona, ystävän luona tai jossain ravintelissa!
VastaaPoistaKuinka kauan te meinaattekaan olla yhteensä reissussa? Täällä poetaan ihan karseaa matkakuumetta. En kestä.
Brunssi on kyllä niin parasta :)
PoistaMeidän reissu on lähtöpäivästä paluupäivään melko tarkkaan neljä viikkoa, mutta toki muutama päivä kuluu pelkkään matkustamiseen. On harmillista potea matkakuumetta silloin kun tietää, ettei mitenkään pääse lähtemään.. Been there, done that. Kyllä se siitä, aika kuluu yllättävän nopsasti ja ihan kohta tekin ootte jo tien päällä :)
Täältä nousee kans yks käsi kolmipäiväiselle viikonlopulle!! Ja lisää reissusuunnelmia kehiin, täällä toinen kuumeilija :D
VastaaPoistaJo hitsiläinen, kukahan kansanedustaja ottaisi tän aiheen työlistalleen? Veikkaan että aika hiljaista olisi :P
PoistaJa kiitos usuttamisesta, reissusta riittääkin hurjasti kirjoitettavaa! :)
Nää tekemisjutut on just hyviä - näitä lukee kyllä mielellään! :)
VastaaPoistaMeilläkin tuo Gaijin on ollut pitkään "to do"-listalla, mutta aina ollaan herätty liian myöhään, eikä olla saatu varattua pöytää - pitäis varmaan kokeilla taas uudelleen! Samoin Fannyn brunssi pitäis käydä tsekkaamassa, sillä kaveri on ollut siellä jo jonnin aikaa duunissa ja aina saa lukea Facebookista kehotuksia saapua nauttimaan pöydän antimista :) Ollaan vaan niin laiskoja lähtemään minnekään brunssiaikaan viikonloppuisin, hmph.
Ei tartte onneksi kovin aikaisin olla liikenteessä, jos brunsseilla meinaa :) Mekin oltiin tuolla vasta kahentoista maissa (aloittavat 10.30) ja silloin oli selkeästi "vaihtoaika" eli ekana tulleet olivat jo lähdössä. Vajaa yhteen asti jengiä tuli jonkin verran lisää, mutta sen jälkeen hiljeni selkeästi. Ja safkat tuolla olivat muistaakseni tarjolla jopa kolmeen asti :)
PoistaOn kyllä semisti raivostuttavaa, että hyvät raflat Helsingissä on monesti tosi paljon etukäteen täyteen varattuja.. Mä taisin varata meille pöydän lokakuun alkupuolella, eli melkein kuukautta ennen. Mutta jos ei ole niin päivän päälle (esim pakko olla tietty lauantai) niin luulisi nyt jonkun kolon löytyvän :)